Suomen talouspolitiikan tärkein lähivuosien tavoite on säilyttää maamme luottoluokitus AAA. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kolmen osatavoitteen saavuttamista. Maamme kauppatase on saatava ylijäämäiseksi, ihmisten on tehtävä pidempään töitä ja valtion velkaantuminen on saatava kuriin. Luottoluokituksen lasku merkitsisi kasvavia korkomenoja valtiolle, yrityksille ja yksityisille kansalaisille. Valtiolla olisi vähemmän rahaa käytettävissä julkisiin palveluihin. Korkojen nousu heikentäisi yritysten kannattavuutta ja vähentäisi investointeja. Yksityisille ihmisten kotitalouksiakin nousevat korot kiristäisivät. Pääministeri Jyrki Kataisen hallitus yritti viime viikolla tehdä päätöksiä, jotka turvaisivat vakaan talouden ja säilyttäisivät luottoluokituksemme. Osa toimenpiteistä oli oikeita. Toimia, joita keskusta vaati omassa vaihtoehtobudjetissaan toteutettavaksi jo tämän vuoden alusta. Valitettavasti osa toimista on tavoitteiden kannalta riittämättömiä ja osa taas epäoikeudenmukaisia tavallisille kansalaisille. Pahiten hallitus epäonnistui kauppataseen vahvistamisessa. Keskustan mielestä Suomi on tuhansien mahdollisuuksien maa, kunhan voimavarat ja osaaminen suunnataan oikein. Me korostamme biotalouden merkitystä uusien vientimahdollisuuksien luojana ja myös tuonnin korvaajana. Saastuttavaa ulkomaista kivihiiltä ja öljyä pitää nopeasti korvata kotimaisella uusiutuvalla energialla. Vientiä kasvattavan biotalouden selkäranka on yli 100 miljoonaa kuutiota vuosittain kasvavat metsämme. Kasvu ylittää käytön tuntuvasti. Siksi puun käyttöä voidaan lisätä erityisesti puurakentamisessa sekä biomateriaaleina ja biokemikaaleina monilla teollisuuden aloilla. Tämä edellyttää tutkimus- ja kehityspanosten suuntaamista biotalouteen. Keskustan mielestä laajasti ympäristöteknologiaa kehittämällä voimme tehdä hypyn materiaalitehokkuudessa, energiatehokkuudessa ja alenevina päästöinä. Näitä ratkaisuja maailma tarvitsee tulevina vuosina, mutta Suomen hallitus nukkuu. Yrittäjyyden tukeminen verokannusteilla on myös keino kauppataseen vahvistamiseen. Tarvitsemme lisää kasvuyrityksiä ja kansainvälistyviä yrityksiä, mutta myös ulkomaisia investointeja Suomeen. Onneksi hallitus tarttui edes muutamaan viime syksynä tekemäämme ehdotukseen, mutta paljon enemmän olisi tehtävissä yrittäjyyden ja kasvun edistämiseksi. Työmarkkinajärjestöt antoivat lahjan hallitukselle, kun ne pääsivät sopuun työurien pidentämisestä joillakin toimenpiteillä. Eläkeiän alarajaa ei kuitenkaan korotettu, koska se ei sovi SDP:lle. Keskustan mielestä sopu on tyydyttävä, mutta olisimme toivoneet vielä tehokkaampia toimia. Tuntui, että järjestöillä olisi ollut siihen valmiutta, mutta maan hallitukselta puuttui rohkeus. Hallitus ei tarttunut maamme tuhansiin mahdollisuuksiin. Koska hallituksen pitkänajan toimet kauppataseen vahvistamiseksi ja työurien pidentämiseksi jäivät puolitiehen, joutuu Kataisen hallitus turvautumaan epäoikeudenmukaisiin budjettileikkauksiiin. Suurituloisten veronkiristys ja yleisen arvonlisäveron nosto on perusteltua. Sen sijaan ruuan ja lääkkeiden kiristyvää verotusta emme hyväksy. Emme myöskään hyväksy lapsiperheiden toimeentuloa sekä koulutuksen ja terveydenhuollon rahoitusta leikkaavia päätöksiä. Rohkealla tulevaisuuspolitiikalla ne olisi voitu välttää.
Tämän viikon loppuun mennessä kuntien tulee antaa lausuntonsa hallituksen kuntauudistuksesta. Siihen liittynyt kuntakierrokseni päättyy ensi perjantaina, jolloin olen mukana Kuusamossa, Posiolla, Taivalkoskella, Pudasjärvellä ja Oulussa järjestettävissä puhe- ja keskustelutilaisuuksissa. Viimeisten kahden kuukauden kuluessa olen kiertänyt jälleen kaikki Suomen maakunnat ja tavannut tuhansia ihmisiä kaikkiaan noin 140 puhetilaisuudessa. Nyt olen päässyt käymään myös kaikissa niissä kunnissa, joihin en presidentinvaalien yhteydessä ehtinyt. Olen yllyttänyt ihmisiä taisteluun hallituksen kuntauudistusta ja keskittämispolitiikkaa vastaan. Sinipunavoimien ja cityvihreiden ajama kuntauudistus johtaisi päätöksenteon ja palvelujen voimakkaaseen keskittymiseen, ja se suorastaan tuhoaisi lähidemokratian. Hallituksen kuntauudistus vauhdittaisi työpaikkojen ja väestön keskittymistä yhtäältä pääkaupunkiseudulle ja toisaalta maakuntakeskuksiin. Keskittyminen johtaisi ennen näkemättömään varallisuuden ja tulojen uusjakoon. Pienemmissä kaupungeissa ja hiljenevällä maaseudulla asuntojen ja kiinteistöjen hinnat laskisivat. Kasvukeskuksissa puolestaan asuntojen ja kiinteistöjen hinnat nousisivat. Tästä hyötyisivät niitä omistavat raharikkaat, mutta pienituloisten palkansaajien elämä kävisi yhä tukalammaksi. Kuntakierroksellani on tullut vahvasti ilmi, kuinka voimakkaasti rakentamista ollaan etenkin suurimmissa kaupungeissa keskittämässä vain kaupunkikeskuksiin ja muihin suurimpiin taajamiin. Kyliin rakennuslupia on vaikea saada. Tätä ympäristöministeriöstä johdettua keskittämistä perustellaan ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla. Tämä suuntaus on järjetön. Ilmasto- ja ympäristösyyt puoltavat sitä, että meillä on tulevaisuudessakin elävä maaseutu ja elinvoimaiset maakunnat. On kiireesti selvitettävä, millä oikeudella viranomaiset tätä keskittämispolitiikkaa toteuttavat. Sinipunavoimien keskittämispolitiikka alkoi jo 1960-luvun lopulla, jolloin sosialidemokraatit aloittivat keskittävän kasvu- ja rakennemuutospolitiikan. Sitä ovat jatkaneet Harri Holkerin, Paavo Lipposen ja Jyrki Kataisen johtamat sinipunahallitukset. Suomen poliittista elämää jakava aatteellinen peruskysymys on jo vuosikymmenten ajan ollut suhtautuminen keskittymiseen. Sinipunavoimat ja cityvihreät pyrkivät edistämään keskittymistä. Keskusta pyrkii rakentamaan luonnonmukaista ja hajautettua Suomea. Keskustan asema maaseudun ja maakuntien puolustajana on ollut tukala. Äänestäjien luottamus puolueeseen on välillä pahasti horjunut. Vuoden 1970 eduskuntavaaleissa Keskusta romahti suurten puolueiden sarjasta keskisuurten joukkoon, ja olimme vaarassa kutistua pienpuolueeksi. 1980-luvulla saimme kuitenkin puolueen pelastetuksi. Voitimme lisäpaikkoja sekä vuoden 1983 että 1987 eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa nousimme yli 20 prosentin kannatukseen jo vuonna 1984. Varsinainen läpimurto tapahtui vuoden 1988 presidentinvaaleissa, joissa voitin Kokoomuksen ehdokkaana olleen pääministeri Harri Holkerin, ja Keskustan kannatus nousi yli 20 prosenttiin. Saman vuoden kuntavaaleissa ylsimme yli 21 prosentin kannatukseen. Jo seuraavana kesänä Keskusta nousi mielipidemittauksissa Suomen suurimmaksi. Viime keväänä koimme vielä pahemman romahduksen kuin vuonna 1970. Nyt meidän on päästävä nopeasti takaisin suurten puolueiden joukkoon. Saimme hyvän alun presidentinvaaleista. Onnistunut kampanjamme auttoi puolueen nousemaan viime elokuun 12-13 prosentin kannatusluvuista tammi-helmikuun 18 prosenttiin. Maaliskuussa kannatuksemme kääntyi taas laskuun. Tämä osoittaa, ettei kannatuksemme kasvu jatku itsestään. Jo kuntavaaleissa Keskustan tulee nousta suurimmaksi puolueeksi. Tässä meitä auttaa hallituksen kuntauudistus. Meidän on tarjottava äänestäjille mahdollisuus äänestää oman kuntansa itsenäisyyden ja itsemääräämisoikeuden puolesta ja hallituksen keskittämispolitiikkaa vastaan. Vaalivoiton avulla voimme puolestaan torjua hallituksen kuntauudistusta. Seuraavissa eduskuntavaaleissa Keskustan on noustava suurimmaksi eduskuntapuolueeksi. Vain tällä tavoin voimme varmistaa sen, että puolue pääsee niiden jälkeen hallitukseen. Tämä on pidettävä mielessä myös valitessamme puolueelle uutta puheenjohtajaa. Kysymys on siitä, kenen johdolla voimme varmimmin ja nopeimmin nousta maan johtoon rakentamaan Suomelle kestävää tulevaisuutta. Presidentinvaaleissa kykenimme luomaan aatteellisen ja poliittisen linjan, joka yhdisti meidät kaikki innokkaaseen vaalityöhön ja toi meille kannatusta yli puoluerajojen. Tästä on hyvä jatkaa.
Tuoreet tiedot puolustusvoimien uudistuksen valmistelusta ovat vahvistaneet sen, että politiikalla oli ratkaiseva merkitys siinä mitkä varuskunnat säilyvät, mitkä lakkautetaan. Viime viikolle asti puolustusministeri Stefan Wallin (rkp) ja muu hallitus pääministeri Jyrki Kataisen (kok) johdolla yrittivät vakuutella, että lakkautettavien varuskuntien lista tuli suoraan puolustusvoimilta. Viime viikon torstaina hallituksen puolustus murtui. Julkisuuteen tuli, että ministeri Wallin on antanut voimakasta poliittista ohjausta ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan säilyttämiseksi. Vielä puolustusvoimien uudistusta koskevassa välikysymyskeskustelussa eduskunnassa 29.2. sekä Wallin että Katainen menivät kenraalien selän taakse ja vakuuttivat, että lakkautettavien varuskuntien lista tehtiin yksin ja ainoastaan puolustusvoimissa. Nyt tiedämme enemmän. Ei ole ihme, että kansanedustajat yli hallitus-oppositiorajojen kokevat tulleensa höynäytetyksi salailevan ja epäluottamusta herättävän valmistelun vuoksi. On selvää, ettei eduskunta tyydy hiljaisuudessa kuittaamaan asiaa pikkurikkeenä ja painamaan tätä villaisella. Olen varma, että kaikissa eduskuntaryhmissä käydään tällä viikolla tiukat keskustelut syntyneestä tilanteesta ja ministeri Wallinin asemasta. Mielestäni pääministeri Kataisen tulisi ottaa vastuu nyt syntyneestä tilanteesta. Ainakin ulkopuolelta käsin näyttää siltä, ettei Wallin harhauttanut vain eduskuntaa, vaan myös hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla oli puutteelliset tiedot puolustusvoimauudistuksen valmistelusta. Viimeisiä viikkojaan tasavallan presidenttinä toiminut Tarja Halonen näytti olleen julkisuudessa esittämiensä lausuntojen perusteella tietämätön Wallinin poliittisesta ohjauksesta. Mitä pääministerin tulisi tehdä? Olisi viisautta pysäyttää valmistelultaan surkeaksi osoittautuneen uudistuksen eli ns. Malli Wallinin eteenpäin vienti ja aloittaa uudistus puhtaalta pöydältä. Puolustusvoimain uudistuksen uudelleen valmistelun tulisi pohjautua parlamentaariselle pohjalle selonteon muodossa. Uudelleen valmistellusta esityksestä ei pitäisi päättää suppeassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Esitys tulisi tuoda eduskunnan käsiteltäväksi, jotta maan puolustuksen kannalta tärkeä asia saisi arvoisensa päätöksenteon ja tulisi kunnolla käsiteltyä valmistelun avoimuutta myöten. Uudelleen valmisteltavassa esityksessä tulisi painottaa alueellisen puolustuksen merkitystä ja huolehtia siitä, ettei Väli- ja Itä-Suomeen jäisi puolustuksellista tyhjiötä. Näin Pohjois-Karjalan prikaatin lakkauttamisesta voitaisiin perustelluista syistä luopua.
Voit hakea Keskustan yhteystietoja, ihmisiä ja tapahtumia valitsemalla välilehden ja syöttämällä hakusanaksi paikkakunnan.