Israelin hyökkäys humanitaarista apua Gazaan vievää laivasaattuetta vastaan herättää todella paljon kysymyksiä. Siviilien ampuminen laivassa, joka vie apua ihmisille on käsittämätöntä. Israel on suuren selityksen velkaa. Selityksen jälkeen on arvioitava, mitä johtopäätöksiä on tehtävä.

Lähi-idän tilanne on ollut vuosikymmeniä vakava ja vaikea. Jokaisen osapuolen olisi kuitenkin mitoitettava toimensa oikein.

Täällä kotimaassa saimme kaksi mielenkiintoista tilastotietoa. Työttömyys lisääntyi vuodessa 12 000 ihmisellä, mutta konkurssien määrä kääntyi vuoden aikana laskuun. Pitää muistaa, että taakse jäänyt vertailuvuosi oli lamavuosi. Kansantuotteemme romahti yhden vuoden aikana enemmän kuin rauhanaikana koskaan. Voidaan kaiketi kohtuudella sanoa, että elvytyspolitiikka ja yleensä se tapa, jolla hallitus ja yritykset ovat lamaan vastanneet, oli kohtuullisen onnistunut.

Vuosi sitten odotettiin lievempää lamaa, mutta silti työttömyyden ennustettiin nousevan 13-14 prosenttiin. Touko- ja kesäkuussa nähtäneen vielä melko korkeita lukuja, mutta uskallan jo ennakoida, että niin korkealle ei onneksi nousta. Politiikka on tuonut tuloksia.

Vielä en kuitenkaan uskalla juliostaa, että pahin on jo takana, sillä Kreikan valtiontaloudesta alkanut kriisi ei ole vielä päätöksessään. Tasapainottamistoimia odotetaan vaikeuksissa olevilta mailta luottamuksen palauttamiseksi.

Tilanteen ristiriitaisuutta kuvaa hyvin monien arvostettujen taloustieteilijöiden varoitukset siitä, että liian nopeat hevoskuurit julkisissa talouksissa saattavat johtaa uuteen kriisiin. Esimerkiksi Kreikan kaltaisessa tilanteessa velkaelvytyksen mahdollisuus meni kuitenkin jo ohi. Mutta Suomen kaltaisten maiden, joilla ei ole luottoluokituksensa kanssa ongelmia, pitää malttaa siirtyä rauhallisesti elvytyksestä kiristykseen. Me aloitamme sen kuukauden kuluttua arvonlisäverotuksen noustessa maltillisesti yhdellä prosenttiyksiköllä. Kokonaisvolyymiltaan kiristys vastaa Saksan ja Britannian hallitusten ilmoittamien säästöpakettien tasoa. Me vain teimme päätöksen jo viime syksynä. Seuraavasta kiristyksestä on siitäkin päätetty. Ensi vuoden alussa energiaverot nousevat määrältään kesän alv-päätöstä vastaavalla määrällä. Talouden luottamusta kasvatetaan sillä, että myös julkisen talouden kiristyksestä tehdään riittävän ennakoidusti päätöksiä ja vältetään paniikkitunnelman luomista. Näin Suomen hallitus on menetellyt. Meidän on ollut helppo ennakoida laman kulku edellisen laman kulkua muistelemalla. Tilanteet eivät ole tulleet hallitukselle yllätyksellisinä.

Minua pyydettiin noin kuukausi sitten, että pääministerikauden jälkeen ryhtyisin mm. Suomenmaata julkaisevan Joutse-median hallituksen jäseneksi. Pyynnön takana olivat yhtiön keskeiset osakkaat ja perinteiseen tapaan yhtiökokousta valmistelleessa osakkaiden neuvottelussa suunnitelma oli hyväksytty. Pitkän harkinnan jälkeen perjantaina vahvistin, että suostun tehtävään. Valintakokouksen jälkeen sain yllätyksen. Koko hallitus oli vaihdettu ja osakkaiden suunnitelmasta vain minun nimeni oli jäänyt jäljelle. Yhtiökokous oli äänestänyt koko hallituksen vaihtoon.

Tällaisia yllätyksiä ei saisi tulla. Katson, että en voi jatkaa yhtiön hallituksessa. Osakkaiden on syytä kokoontua uudelleen yhtiökokoukseen ja etsiä keskenään sopu nopeasti. En ole takuumiehenä tällaisessa kiistassa.

Sosialidemokraatit saivat puoluekokouksensa pidettyä. Onneksi olkoon valitulle johdolle. Lehtitietojen mukaan he kertoivat, että aikovat vetää perheensäkin vaalikampailuun. Kannattaisiko sitä kuitenkin vielä miettiä. Eduskuntavaaleissa asioiden olisi noustava ykköseksi ja tässä politiikan henkilöitymisessä hitaampikin vauhti riittäisi.