Keskustan tekoja lapsiperheille
Perhepolitiikka on ollut sekä pääministeri Matti Vanhasen I että II hallitusten asialistalla hyvin korkealla. Lapsiperheiden taloudellista asemaa on kohennettu molempien hallitusten toimesta.
Vanhasen I hallitus toteutti lapsiperheiden keskeisiin etuuksiin selvät korotukset Lipposen hallitusten leikkauslinjan jälkeen. Kotihoidon tukea nostettiin 42 eurolla vuonna 2005, jolloin tuen määräksi tuli 294,28 euroa kuussa. Lisäksi kotihoidon tuen sisarkorotus nousi vuonna 2007 kymmenellä eurolla kuussa. Myös yksityisen hoidon tukea korotettiin 19,60 eurolla kuukaudessa. Pienimpiä äitiys-, isyys-, ja vanhempainrahaa korotettiin vuonna 2005 varsin tuntuvasti, 94 euroa kuukaudessa. Pienin päiväraha nousi 3,75 eurolla 15,20 euroon. Vanhasen I hallituksen aikana edettiin kohti keskustan tavoitetta minimiäitiyspäivärahan nostamisesta työttömän perusturvan tasolle. Vanhasen I hallitus korotti lapsilisiä 10 eurolla ensimmäisestä lapsesta ja nosti lapsilisän yksinhuoltajakorotusta kolmella eurolla.
Toimeentulotuen asumismenojen seitsemän prosentin omavastuu poistettiin. Sen ansiosta yli 60 000 lapsiperheen asema parani kymmenillä euroilla kuukaudessa. Näissä perheissä asuu noin 1 1 4 000 lasta ja nuorta. Myös osittaista hoitovapaata ja hoitorahaa laajennettiin. Osittaiseen hoitorahaan tehtiin vajaan seitsemän euron tasokorotus. Perättäisten synnytysten äitiyspäivärahan tasoa laskeva vaikutus poistettiin.
Vanhasen II hallitus valitsi tietoisesti etuuksien kehittämisessä erityisesti heikommalle jääneiden perheiden taloudellisen aseman parantamisen keskeiseksi painopisteeksi. Vuoden 2008 alusta yksinhuoltajien asema parani, kun lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostettiin 10 eurolla kuukaudessa. Lapsilisän yksinhuoltajalisä nousi 46,60 euroon/kk. Sitä nostettiin myös Vanhasen I hallituksen aikana vuonna 2004. Yksinhuoltajaperheitä on noin 20 prosenttia kaikista lapsiperheistä Suomessa, ja niissä on yhteensä noin 160 000 lasta. Vanhasen II hallituksen kaudella toteutui vuonna 2009 yksi historiallisimmista tulonsiirroista, kun vähimmäisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sekä sairauspäivärahojen tasoa korotettiin työmarkkinatuen tasolle. Tämän epäkohdan korjaaminen oli keskustan pitkänajan tavoite ja keskustavetoisen hallituksen aikaansaama. Se merkitsi noin 160 euron korotusta kuukaudessa pienituloisille lapsiperheille. Näitä rahoja korotettiin jo Vanhasen I hallituksen aikana 94 eurolla kuukaudessa. Vuonna 2009 monilapsisten perheiden asemaa parannettiin korottamalla lapsilisiä kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa. Vuonna 2009 korotettiin myös lasten kotihoidon tuen hoitorahaa 20 eurolla kuukaudessa sekä yksityisen hoidon tuen tasoa 23 eurolla kuukaudessa. Keskustan johdonmukainen linja jatkui, sillä lapsilisiä, kotihoidon tuen hoitorahaa ja yksityisen hoidon tukea korotettiin myös Vanhasen I hallituksen aikana.
Vanhasen hallitusten aikana harjoitettu lapsiperheiden, työttömien ja eläkeläisten aseman parantaminen on ollut oikeudenmukaista sosiaalipolitiikkaa. Tulonsiirtojen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös kohdennettuja palveluja helpottamaan lapsiperheiden arkea. Esimerkiksi lapsiperheiden kotipalveluja on kunnissa saatavilla liian vähän. Monet perheet tarvitsevat läheisten ja sukulaisten puuttuessa lyhytaikaista tai tilapäistä apua selviytymiseksi arjen tilanteissa. Vanhasen II hallituksen ohjelman mukaisesti lapsiperheiden kotipalvelujen kehittämiseen on suunnattu lisää voimavaroja. Perheitä on tuettu ja palvelujen valintamahdollisuuksia parannettu lisäämällä yhteistyötä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä. Ennaltaehkäisevää työtä parisuhde- ja perheneuvonnassa on vahvistettu.
Vanhasen II:n hallituksen Lapset, perheet ja nuoret –politiikkaohjelman painopisteenä on ollut ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. Terveydelle ja hyvinvoinnille luodaan pohja lapsuus- ja nuoruusiässä. Ohjelma on vahvistanut lapsiystävällistä Suomea, jossa tuetaan lasten, nuorten ja perheiden arjen hyvinvointia, vähennetään syrjäytymistä, lisätään lasten ja nuorten osallistumista ja kuulemista sekä lasten oikeuksista tiedottamista. Näillä toimilla vähennetään pitkällä aikavälillä pahoinvoinnista aiheutuvia kustannuksia. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Politiikkaohjelman tavoitteena on ollut parantaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota lasten, nuorten ja perheiden asioissa.
Keskusta pitää tärkeänä, että lapsiperheiden toimeentulo turvataan myös äärimmäisissä tilanteissa. Siksi lapsilisän laskeminen tuloksi toimeentulotukea laskettaessa on ongelmallinen. Lapsiperheiden toimeentuloturvaa tulee tarkastella kokonaisuutena tulevien uudistusten yhteydessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kaste-ohjelman, yhtenä tavoitteena on ollut estää lasten ja nuorten syrjäytymistä. Ohjelman tavoitteena on ollut uudistaa lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palveluja kokonaisuutena siten, että perustasolla kehitetään ja nivotaan yhteen kehitystä tukevat, ongelmia ja häiriöitä ehkäisevät ja korjaavat palvelut yli nykyisten sektorirajojen (kuten terveys-, sosiaali-, nuoriso-, sivistys- ja poliisitoimi), erityispalveluja kehitetään tukemaan peruspalveluja erilaisilla toimintavaihtoehdoilla (kuten lastenpsykiatria, lastensuojelu ja kasvatus- ja perheneuvolat), tuodaan palvelut suoraan lasten ja nuorten kehitysympäristöihin (koti, päivähoito, koulu, vapaa-ajan toiminta) ja puretaan laitoskeskeisyyttä. Uudenlaista mallia on kehitetty ja pilotoitu yhdellä alueella ja levitetty asteittain koko maahan. Keskusta edellyttää, että lapsiperheiden pahoinvointia ehkäistään laaja-alaisesti erityisesti kotipalveluja parantamalla ja tukijärjestelmiä kehittämällä. Tulonsiirtojen etuus toimeentulotukilaskelmassa tulee selvittää.