Keskustan tekoja nuorille ja opiskelijoille
Lasten osalta Vanhasen I hallitus toteutti uudistuksen, jolla esiopetuksen oppilaat tulivat kuljetusedun piiriin 1.8.2004. Kunnille suunnattiin rahoitusta esiopetuksen kuljetusten järjestämiseen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta tehtiin lakisääteiseksi 1. ja 2. luokkalaisille hyvässä yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Hallitus perusti myös lapsiasiavaltuutetun viran.
Liikunnan määrärahat kasvoivat hallituskauden aikana merkittävästi. Niitä kohdennettiin liikunnan kansalaistoiminnan tukemisen, koko kansan liikuntapaikkojen rakentamiseen sekä lasten ja nuorten liikunnan edistämiseen päiväkodeissa, kouluissa ja opiskeluympäristöissä. Tavoitteena oli edistää liikunnan avulla väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä. Tässä olivat välineinä esimerkiksi Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelma sekä lasten ja nuorten liikuntaohjelma.
Vuonna 2006 tuli voimaan nuorisolaki. Sillä uudistettiin ja tarkennettiin Suomen nuorisotyön ja -politiikan arvopohjaa, keskeisiä käsitteitä sekä näiden toteuttamiseksi käytettäviä välineitä. Lain tarkoituksena oli tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Lailla otettiin käyttöön lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma, jonka valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi. Lisäksi laki vahvisti nuorten osallistumista ja kuulemista paikallisasioiden valmistelussa. Nuorten ympäristökasvatuksesta tuli yksi painopistealue.
Vanhasen I hallitus lisäsi nuorisotyön määrärahoja noin 82 prosenttia. Valtakunnallisten nuorisojärjestöjen ja nuorisotyön palvelujärjestöjen yleisavustuksiin varattuja määrärahoja lisättiin yli 40 prosenttia. Näiden järjestöjen piirissä toimii noin 850 000 lasta ja nuorta.
Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo muodostaa perustan Suomen hyvinvoinnille ja kilpailukyvylle. Vanhasen I hallitus toteutti vähemmän koulutettujen koulutustason nostamiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi monia toimenpiteitä.
Toimia syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi ja ongelmiin varhaiseksi puuttumiseksi tehostettiin. Erityistä huomiota kiinnitettiin koulupudokkaisiin. Nuorten osallisuushankkeilla pyrittiin moniammatillisen yhteistyön avulla varmistamaan nuorten pääsyä opinnoissa eteenpäin peruskoulun jälkeen. Tukiopetusta, erityisopetusta ja oppilashuoltoa vahvistettiin. Oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset kirjattiin lakiin, vaikeimmin vammaisten koulutustarjontaa lisättiin toisella asteella.
Moniammatillinen työpajatoiminta on tuottanut hyviä tuloksia ja katkaissut useiden tuhansien nuorten syrjäytymiskierteen. Se on vahvistanut koulupudokkaiden, päihdeongelmaisten ja työttömien nuorten valmiuksia työelämään ja koulutukseen. Myös yksi toiminnan painopistealueista, ennaltaehkäisevä huumetyö, on edistynyt.
Vanhasen II hallituksen tavoitteena on ollut turvata jokaiselle perusopetuksen päättävälle nuorelle koulutuspaikka sekä riittävä opintojen ohjaus ja tukitoimet.
Hallitus lisäsi vuoden 2008 budjetissa oppisopimuksen paikkoja 2100 opiskelijalla. Osana nuorten syrjäytymisen ehkäisyä vahvistettiin ns. ammattistarttia sekä käynnistettiin laajennettu työssä oppimisen kokeilu, joissa molemmissa on tavoitteena etenkin ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen. Ammatillisen koulutuksen paikkoja lisättiin jo 2008 alusta 2200, ja niitä lisätään väliaikaisesti edelleen, sillä ikäluokat nyt suurimmillaan.
Osana Perusopetus paremmaksi eli POP-ohjelmaa käynnistettiin kuntien kehittämishankkeita opintojen ohjauksen tehostamiseksi. Opintojen ohjauksessa myös lukiokoulutuksen kehittäminen on ollut painopisteenä. Asetus ns. pienten lukioiden korotetun valtionosuuden säilymisestä kuntaliitosten yhteydessä tuli voimaan 1.1.2008.
Vanhasen II hallitus on jatkanut toimia myös yrittäjyyskasvatuksen monipuolistamiseksi ja laajentamiseksi kaikilla koulutusasteilla. Korkeakouluyrittäjyyttä on edistetty yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmauudistuksessa huomioidaan yrittäjyyden edistäminen. Myös yrittäjyyskasvatuksen kehittämishanketta yliopistojen opettajankoulutuksessa on jatkettu.
Vanhasen I hallitus otti asuntopolitiikan lähtökohdaksi kansalaisten toiveet ja tarpeet.
Sosiaalisen asuntotuotannon edistämiseksi aravalainojen korkoja alennettiin ja korkotukiehtoja parannettiin. Myös osaomistusasumisen ehtoja parannettiin. Arava- ja korkotukiasuntojen tulorajoja korotettiin useaan otteeseen ja kasvukeskusten ulkopuolella ne poistettiin kokonaan vanhasta asuntokannasta. Yleishyödyllisyyssäännöksiä lievennettiin.
Asuntopoliittisten erityisryhmien, kuten vanhusten, vammaisten, nuorten ja opiskelijoiden, asunto-olojen parantamiseksi luotiin uusi avustusjärjestelmä. Asumistuen ehtoja parannettiin muun muassa työllistymisen helpottamiseksi. Asumistuki tarkistetaan vasta kolmen kuukauden jälkeen pitkäaikaistyöttömän työllistyessä. Asuntolainojen korkojen verovähennysoikeutta kehitettiin niin, että ensiasunnonhankkijoiden ja lapsiperheiden tuki kasvoi. ASP-järjestelmän ehtoja parannettiin.
Myös opintotuen kehittämiseen tuli uutta vauhtia keskustan tultua hallitusvastuuseen. Vanhasen I hallitus kohensi opiskelijoiden opintososiaalista asemaa täysipäiväisen ja suunnitelmallisen opiskelun mahdollistamiseksi ja opiskeluaikojen lyhentämiseksi. Asumislisän vuokrakattoa korotettiin ja toisen asteen opiskelijoiden vanhempien tulorajoja nostettiin.
Opintotukijärjestelmää kehitettiin kannustavammaksi opintolainajärjestelmän uudistuksella. Opintolainojen takaisinmaksua helpotettiin verosubventiolla. Samalla opintolainan valtiontakauksen enimmäismäärää korotettiin tuntuvasti. Näin uusia opiskelijoita rohkaistiin käyttämään opintolainaa opintojen rahoittamiseen. Tämä oli perusteltua siksi, että monet opintonsa aloittavat siirtyvät työelämään juuri siinä vaiheessa kun hyvin paljon työpaikkoja avautuu suurten ikäluokkien eläköitymisen vuoksi.
Vanhasen II hallitus jatkoi näitä uudistuksia korottamalla opintorahaa 15 % 1.8.2008 alkaen. Kaikkien pienimpien opintorahojen osalta korotus oli euromääräinen, 16 euroa. Myös tulorajoja korotettiin 30 % 1.1.2008 alkaen. 9 kuukautena vuodessa tukea nostavan ja päätoimisen opiskelijan vuosituloraja nousi 11 850 euroon. Opintotukea ei saa lainkaan vuositulojen noustessa 22 330 euroon.
Hallitus on tukenut myös ammattimaisen tutkijauran kehittämistä houkuttelevaksi vaihtoehdoksi. Apurahansaajien sosiaaliturva järjestettiin vuoden 2009 alusta.