Keskustan tekoja työssäkäyville

Vanhasen I hallituksen tärkein tavoite oli työllisyyden lisääminen vähintään 100 000 hengellä vaalikauden loppuun mennessä. Tässä tavoitteessa lähes onnistuttiin. Hallitus toteutti suuren linjanmuutoksen suhtautumisessa yrittämiseen laatimalla hallitusohjelmaan erityisen yrittäjyyden politiikkaohjelman. Vanhasen I hallitus käynnisti monia yrittäjyyttä rohkaisevia uudistuksia, joiden seurauksena yrittäjien määrä kasvoi hallituskauden aikana noin kymmenen prosenttia.

Kotitalousvähennystä laajennettiin vuoden 2006 alusta. Kotitalous-, hoito- ja hoivatyön vähennys kaksinkertaistui. Starttiraha laajennettiin kattamaan työttömien lisäksi paikka- tai kotityöstä yrittäjiksi ryhtyvät ja opintonsa päättävät ja siitä tuli yleinen yrityksen perustamisen tuki. Hallitus paransi myös yrittäjän perheenjäsenten työttömyysturvaa vuonna 2007. Kotimaista kysyntää vahvistettiin ja työntekoa kannustettiin myös veropolitiikalla. Tuloverotusta kevennettiin lähes kolmella miljardilla eurolla vaalikauden aikana. Tämä vauhditti ratkaisevasti työllisyyttä ja talouskasvua, mikä johti verotulojen kasvuun. Veronkevennykset painotettiin Keskustan edellyttämällä tavalla pienituloisiin. Veroluokkien määrää vähennettiin viidestä neljään. Keskusta sai läpi myös pienipaikkaisen työn työvoimakustannusten kevennyksen. Tuki myönnetään yli 53-vuotiaista työntekijöistä, jotka ansaitsevat kokoaikatyöstä alle 2000 euroa/kk. Myös aktiiviseen työvoimapolitiikkaan panostettiin vahvasti. Vuonna 2003 käynnistettiin hallitusohjelman mukainen työllisyyden politiikkaohjelma. Sen painopisteitä olivat rakenteellisen työttömyyden alentaminen, työhallinnon palvelurakenteiden uudistaminen, työmarkkinatuen aktivointi ja osaavan työvoiman varmistaminen tulevaisuudessa.

Vuoden 2004 alussa aloitettiin Työelämän tuottavuuden ja laadun kehittämisohjelma (Tykes). Ohjelmalla tuettiin projekteja, jotka edistivät laadullisesti kestävää tuottavuuskasvua ja henkilöstön osallistumismahdollisuuksia sekä panostettiin työelämän kehittämismenetelmien parantamiseen. Tarkoitus oli vahvistaa myös työpaikkojen sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välistä kehittämisyhteistyötä ja levittää työelämän hyviä käytäntöjä.

Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä nostettiin Keskustan tavoitteiden mukaisesti vuoden 2007 budjetissa 25 000 opiskelijaan. Noste-ohjelma käynnistettiin vahvistamaan niiden aikuisten koulutusmahdollisuuksia, jotka eivät ole aikanaan saaneet nykypäivän työelämän vaatimuksia vastaavaa koulutusta. Laki sosiaalisista yrityksistä tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Lailla edistetään vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä yrityksiin. Työvoiman alueellista liikkuvuutta edistettiin korottamalla työmatkakulujen verovähennysoikeutta ja myöntämällä harkinnanvaraista työn perässä muuttaville työttömille. Hallitus toteutti työmarkkinatukiuudistuksen, jossa tuen painopistettä siirretään passiivituesta aktiivitukeen. Työmarkkinatuen vastikkeellisuutta lisättiin. Pitkäaikaistyöttömien työhön paluuta kannustettiin asumistuen muutoksella. Työhönmeno ei enää aiheuta asumistuen leikkausta välittömästi, vaan maksamista jatketaan kolme kuukautta entisen suuruisena. Pitkäaikaistyöttömien päihdekuntoutuksen aikainen kuntoutusraha tukee työtön paluuta ja vahvistaa elämänhallintaa. lkääntyneille, erityisen pitkään työttömänä olleille annettiin mahdollisuus eläketukeen toukokuun 2005 alusta.

Vanhasen II hallitus perusti uuden työ- ja elinkeinoministeriön sekä käynnisti työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman. Hallitus on keventänyt työn verotusta noin 330 miljoonalla eurolla. Lisäksi valtion tuloveroasteikkoon on tehty 2 prosentin inflaatiotarkistus. Hallitus on päättänyt jatkaa vuorotteluvapaajärjestelmää kahdella vuodella. Lisäksi työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi on otettu käyttöön uusi työasuntovähennys työn vuoksi hankitun toisen asunnon kulujen vähentämiseksi. Vähennys on enimmillään 250 euroa työssäkäyntikuukautta kohden, eli enimmillään 3 000 euroa vuodessa. Keskusta on sitoutunut Vanhasen II hallituksen ohjelmaan, missä lähdetään siitä, että työelämää uudistetaan kolmikantaisesti. Työelämää tulee kehittää yhdessä hallituksen, työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen kanssa. Työelämää koskevaa lainsäädäntöä ja sopimustoimintaa on uudistettava siten, että ne turvaavat työllistämisen ja työntekijöiden asemaa työmarkkinoiden muuttuessa ja kansainvälistyessä. Esimerkiksi lakko-oikeuteen ei tule kajota yksipuolisesti ilman kaikkien sopimusosapuolten hyväksyntää.  

Keskusta lähtee siitä, että työmarkkinoiden sopimusjärjestelmän toimivuutta kehitetään yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lisäksi tavoitteena on parantaa paikallisen sopimisen edellytyksiä, mikä edellyttää eri osapuolille ja kaikille henkilöstöryhmille tasavertaisen neuvotteluaseman turvaamista työpaikoilla.

Sosiaaliturvajärjestelmästä on vuosikymmenten aikana muodostunut monisäikeinen ja vaikeasti hallittava kokonaisuus eikä se monilta osin vastaa nykyajan työelämän haasteisiin. Sosiaaliturvan uudistaminen on Vanhasen II hallituksen tärkeimpiä hankkeita. Sen uudessa rakenteessa tullaan erityisesti painottamaan osaamista ja toimintakykyä, työmarkkinoille siirtymisen tehostamista, työttömyyden katkaisua, työkyvyn palauttamista ja kuntoutusta. Työn vastaanottamisen, myös lyhyen työsuhteen, on oltava aina kannattavaa. Sosiaaliturvan on vastattava osaltaan lisääntyviin työmarkkinoiden joustavuus- ja liikkuvuusvaatimuksiin ja lievitettävä samanaikaisesti riskejä ja epävarmuutta, joita ne työntekijälle aiheuttavat. Kun turvaverkko toimii, ihmiset uskaltavat ottaa riskejä ja vaihtaa ammattia tai työpaikkaa. Sosiaaliturvan uusi rooli on toimia ponnahduslautana työelämään.   Matti Vanhasen II hallitusohjelman mukaisesti työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi on huomioitava muun muassa verotuksen, perusturvan ja työttömyysturvan uudistaminen. Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteena on turvata kattava ja tasoltaan kohtuullinen sosiaaliturva elämän eri vaiheissa sekä tarjota nykyistä paremmat mahdollisuudet elämän ja muutosten hallintaan, lisätä sosiaaliturvan aktiivisuutta ja kannustavuutta sekä lisätä järjestelmän selkeyttä ja yksinkertaisuutta erityisesti asiakkaan näkökulmasta.   Tarkoitus on kehittää perusturva yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, joka turvaa ihmisarvoisen elämän sairauden, työkyvyttömyyden, vanhuuden, työttömyyden, lapsen syntymän ja huoltajan kuoleman kohdatessa.