Koulutus ja sivistys

Suomen menestys edellyttää koko maan henkisten voimavarojen rohkaisemista ja mahdollisuuksien tarjoamista niiden täysimääräiselle toteuttamiselle. Tämä edellyttää laajaa, koko maan kattavaa sivistyksen osaamisverkostoa aina peruskoulusta korkeakouluihin saakka.

Opetuksen tärkeän tietosisällön rinnalla koulussa tulee korostaa itsenäistä ajattelua ja sosiaalisia taitoja sekä oman identiteetin, omaehtoisen toimintakyvyn ja vastuullisen vapauden kasvua. Tämä edellyttää humanistisen kulttuurin ja taitoaineksen riittävää osuutta koulussa.

Sivistysvaltio luo edellytykset kansalaisten persoonan kehittymiselle ja syvemmälle eettiselle sivistykselle demokraattisten arvojen mukaisesti, mutta ei puutu tätä edistävän kulttuurin sisältöön. Tämän mukaisesti koulussa tulee olla perheen valitseman oman uskonnon tai katsomuksen opetusta. Kristilliseen perinteeseen kuuluvia koulun ja päiväkodin yhteisiä juhlatilaisuuksia tulee järjestää jatkossakin.

Tasa-arvoisten koulutusmahdollisuuksien ja koulutetun työvoiman saatavuuden turvaamiseksi koulutuksen tulee kaikilla tasoilla kattaa koko maa. Eri-ikäisten oppilaiden koulumatkat eivät saa tulla liian pitkiksi. Koulutusjärjestelmän tulee turvata jatkossakin kaikille mahdollisuus yhdenvertaisiin koulutusmahdollisuuksiin kotipaikasta tai sosiaalitaustasta riippumatta.

Jokaiselle nuorelle tulee varmistaa koulutuspaikka toisella asteella, lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa. Toisen asteen hallinnollista rakennetta ja yhteistoimintaa tulee kehittää lukion ja ammatillisen koulutuksen jaon pohjalta siten, että

• pidetään huoli jokaisen nuoren siirtymisestä peruskoulusta suoraan toiselle asteelle,

• lopetetaan koulupudokkuus,

• turvataan alueellisesti kattava lukioverkko ja ammatillinen koulutus,

• koko ikäluokan monipuolinen koulutus turvataan myös harvaanasutuilla alueilla.

Lukion yleissivistävä perustehtävä tulee säilyttää ja samalla tarjota mahdollisuus lukioiden profiloitumiseen, mukaan lukien ammatillinen painotus. Luokattoman lukion kokemuksista tulee tehdä arvio, jossa yhtenä ongelma-alueena käsitellään kouluajan pitenemistä kolmesta neljään vuoteen.

Suomen tulevaisuuden keskeinen perusta on tutkimuksen, koulutuksen ja innovaatioiden huipputaso. Yliopistot ratkaisevat huippuosaamisen ja tutkimuksen sekä aluettaan palvelevan akateemisen osaamisen kehittymisen ja tuottamisen.

Yliopistoille tulee turvata rahoitus siten, että ne voivat asianmukaisten valtakunnallisten kokonaisuuksien ja tarpeiden puitteissa ja tarvittaessa yhteistoiminnassa kehittää toimintamallejaan.

Innovaatiojärjestelmän perusta tulee turvata varmistamalla yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen toimintaedellytykset. Yliopistojen perustutkimuksen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan perusrahoituksen tasoa on nostettava. Perusrahoituksessa on enemmän kannustettava koulutuksen laadun kehittämiseen.

Perustutkimusta tulee vahvistaa ja sen kansainvälinen taso turvata. Suomessa tulee olla useita kansainvälisiä tutkimuksen huippuyksiköitä ja osaamiskeskittymiä.

On välttämätöntä, että Suomessa on alueellisesti kattava, jokaiseen maakuntaan toimintansa ulottava yliopisto- ja ammattikorkeakouluverkko, joka mahdollistaa sekä huippututkimuksen että alueellinen palvelu- ja kehittämistehtävä.

Ammattikorkeakouluverkosto tulee pitää kattavana koko maassa hyvän koulutuksen turvaamiseksi koko ikäluokalle sekä tasapainoisen aluekehityksen turvaamisiksi koulutuksella ja soveltuvalla tutkimuksella niin, että kunkin alueen elinkeinoelämälle on paikallisesti tarjolla tarvittavaa osaamista.

Koulun ja sivistystyön tulee antaa jokaiselle suomalaiselle kansanvallan perustiedot ja -taidot. Nykyisiin oppisisältöihin on perusteltua liittää osaamiskokonaisuus viestintä- ja vuorovaikutustaidoista ja yhteistoiminnan osaamisesta sekä omatoimisuudesta ja vastuunkantamisesta. Oppiaineiden välisiä raja-aitoja on madallettava.

On välttämätöntä, että korkeakoulutus säilyy suomalaisille maksuttomana. ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta voidaan periä lukukausimaksuja. Tällöinkin vähävaraisten opiskelumahdollisuus taataan stipendijärjestelmällä.

Yksilön ja yritysten on voitava kehittää ja päivittää jatkuvasti työssä tarvittavaa osaamista. Se vaatii halua, kykyä ja mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen kaikilla koulutustasoilla. Myös työurien pidentäminen edellyttää työelämässä jaksamisen ja viihtymisen lisäksi palveluiden lisäämistä opintoja varten ja niiden aikana. Aikuiskoulutuksen uudistamista tulee siksi jatkaa.

Oppisopimuskoulutusta on laajennettava ja sen piiriin on saatava lisää yrityksiä. Se voisi olla paras väylä monelle nuorelle, mutta myös mahdollisuus työelämän varrella.

Vapaan kansansivistystyön kansalais- ja työväenopistojen, kansanopistojen, kansansivistysjärjestöjen ja kirjastojen merkitys on jatkuvasti kehittyessään suuri myös tällä vuosikymmenellä ja niiden voimavarat on turvattava.